Teemu Muurimäki – näyttelyn sisältä suomeksi

Teemu Muurimäki kävi koulunsa Porissa, sai inspiraationsa vaatteen tekemiseen ompelijaäidiltään, kouluttautui suunnittelijaksi Taideteollisessa korkeakoulussa, lähti töihin maailman muotitaloihin ja palasi Suomeen tekemään uraa yhtenä valtakunnan kärkisuunnittelijoista. Nyt on aika tehdä katsaus kuluneeseen neljännesvuosisataan.

”Muoti on minulle intohimo ja rakas harrastus, joka muuttui ammatiksi.”

Muurimäki on suunnitellut hää- ja juhlapukumuotia niin kansainvälisille muotitaloille Pariisissa ja Milanossa kuin lukuisille Linnan juhlien ja gaalailtojen vieraille. Moni on törmännyt Muurimäen suunnittelemiin pukuihin myös esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlilla tai Uuden Musiikin Kilpailussa. Kaikista töistä huokuu intohimo ja rakkaus vaatteiden tekemistä kohtaan.

”On huikeaa katsoa omaa työuraa taaksepäin ja havahtua siihen, miten pitkän matkan olen kulkenut Porista maailman muotitaloihin. Läpimurtoni suunnittelijana oli Taideteollisen korkeakoulun muotinäytökseen muotiopiskelijana suunniteltu raidallinen silkkiorganzapuku, jonka selkää koristavat lokinsulat olin poiminut Yyterin hiekkarannalta.”

Teemu Muurimäen suunnittelemat puvut ovat sekä tätä päivää että aikamme kulttuurihistoriaa. Tähän näyttelyyn Muurimäki on valinnut osan niistä lukuisista puvuista, jotka ovat jättäneet jäljen sekä häneen että pukujen kantajiin – mukaan lukien lukuisiin katsojiin tv-ruutujen ja muotilehtien äärellä.

”Koen itseni monipuoliseksi suunnittelijaksi. Luulen, että se johtuu siitä, että olen ollut tosi erityylisillä muotitaloilla töissä ja joutunut mukautumaan suunnittelijana.”

Teemu Muurimäen tie vei kansainvälisten muotitalojen palkkalistoille 28-vuotiaana vuonna 2003. Cymbeline Paris, Giorgio Armani, Bottega Veneta, Dolce & Gabbana ja Bianca Spender / Carla Zampatti saivat katalogeihinsa Porista ponnistaneen suunnittelijan luomuksia. Eri työnantajille suunnitellut hääpuvut, ilta- ja näytöspuvut sekä teolliset mallistot pitivät Muurimäen kiireisenä ja työpäivät pitkinä.

”Olin todella nälkäinen näkemään ja kokemaan maailmaa. Koska Suomi ei ole Pariisi, New York eikä Lontoo, täällä on muodin saralla aika rajalliset mahdollisuudet. Se oli nuorelle suunnittelijalle tärkeää päästä kokeilemaan siipiään.”

Muurimäki omaksui brändien tyylit ja kehitti monipuolisuuttaan suunnittelijana. Erityisesti italialainen eleetön eleganssi ja ylpeys kädentaitoihin tekivät häneen vaikutuksen. Vuodet ulkomailla kehittivät näkemystä ja teknistä osaamista, mutta 10 vuotta Pariisissa, Milanossa ja Sydneyssä saivat kuitenkin kaipaamaan itsenäisen tekemisen pariin. Rakkaus lajiin toi Muurimäen takaisin Suomeen, monipuolisen ja vapaan muotisuunnittelun pariin.

”Varsinainen luomistyö, lapsenomainen rakkaus vaatteen tekemiseen, alkoi jossain vaiheessa hämärtyä. Oivalsin, että minun täytyy kuunnella itseäni. Muotibisneksessä kaupallisuus määrittää suunnittelutyötä niin paljon, että jossain vaiheessa havahduin siihen, että rakkaus tehdä töitä suunnittelijana alkoi kadota. Juuri siksi palasin Suomeen – työskennelläkseni monipuolisesti ja valiten projekteja, jotka todella inspiroivat minua.”

”Työskennellessäni Sydneyssä kysyin itseltäni, olenko onnellinen osana muotikoneistoa loputtomassa oravanpyörässä suoltamassa uutta mallistoa malliston jälkeen. Kaipasin monipuolisuutta ja merkityksellisyyttä työlleni. Oivalsin, että paluu Suomeen olisi mahdollisuus itsenäisyyteen suunnittelijana.”

Kaipuu kotiin ja halu tehdä töitä freelancerina saivat Teemu Muurimäen palaamaan kotimaahan vuonna 2012.

Suomessa hän aloitti yhteistyön Marimekon kanssa suunnittelemalla 50-vuotista unikkokuosia juhlistavan uniikkipukumalliston. Miesten pukuja Muurimäki pääsi suunnittelemaan perinteisen pukuvalmistajan Turon pääsuunnittelijana.

Sydneyn-vuosien aikana oli virinnyt idea myös omasta miestenvaatemallistosta. Muurimäki halusi suunnitella vaatteita, joita haluaisi itsekin käyttää. Niin syntyi Formal Friday -niminen miesten vaatemallisto ja startup-yritys yhdessä neljän bisneskumppanin kanssa. Ensimmäinen mallisto lanseerattiin vuonna 2015.

Muurimäen suunnittelijaura on ollut laaja ja monipuolinen. Suomalaiset tuntevat hänet ehkä parhaiten Linnan juhlien upeiden juhlapukujen suunnittelijana, mutta hän on profiloitunut myös esiintymisasujen luojana niin muodin, teatterin, tapahtumien kuin viihteen saralla. Hänen kädenjälkensä on vakiintunut Uuden Musiikin Kilpailun ja Eurovision laulukilpailun mielikuvituksellisten ja ikonisten luomusten suunnittelijana.

Muodin ohella Muurimäki on suunnitellut myös puvustuksia teatterin, nykytanssin ja oopperan lavoille Tero Saarinen Companylle, Svenska Teaternille ja Savonlinnan Oopperajuhlille sekä koruja Aarikalle ja tuotesuunnittelua SuomiAreenalle.

”Esiintymisasu on todella tärkeä osa lavashowta ja osaltaan luo voimakkaasti esityksen tunnelmaa. Kaikkien visuaalisten elementtien on kerrottava samaa biisin tarinaa.”

”Rakastan esiintymisasujen suunnittelua, koska siinä pääsee luomaan ihan oman maailmansa ilman käyttömuodin kaupallisia paineita. Siihen voi poimia elementtejä yli rajojen nykymuodista tai vaikkapa vaatteen historiasta.” 

”Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto eli Linnan juhlat on Suomessa se kaikkein arvokkain juhla, ja hienoin tapa osoittaa kunnioitusta on pukeutua arvokkaasti ja tietenkin suomalaiseen designiin.”

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta kerää suomalaiset takuuvarmasti televisioiden ääreen. Tässä Suomen katsotuimmassa tv-ohjelmassa seurataan tuntikausia kestävää kättelyjonoa ja kommentoidaan juhlaväen toinen toistaan loistavampia asuja.

Teemu Muurimäen suunnittelema iltapuku nähtiin Linnan juhlissa ensimmäisen kerran vuonna 2000. Ura juhlavastaanoton suosikkisuunnittelijana lähti varsinaisesti lentoon vuonna 2002 Vanessa Forsmanin puvun myötä. Vuoteen 2024 mennessä Muurimäki on suunnitellut lähes 80 pukua itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin.

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla nähdään vuosittain kymmenisen uutta Muurimäen suunnittelemaa pukua. Pukujen suunnittelu- ja valmistusaika on kuitenkin varsin lyhyt – kutsu Linnan juhliin kolahtaa postilaatikkoon yleensä marraskuun puolivälissä, ja se tietysti rajoittaa vastaanotettavien tilausten määrää. Puvut eivät synny saman sapluunan mukaan, vaan jokaiseen pukutilaukseen on paneuduttava asiakkaan lähtökohdista.

”Inspiroidun asiakkaiden persoonasta ja haluan ajatella, että suunnittelemani puvut näyttävät kantajaltaan, eivät puvun suunnittelijalta. Vaikka monet sitten kuitenkin tunnistavat kädenjälkeni.”

”Mittatilauspukujen erilaisuus on myös tarkoituksellista. Linnan juhliin halutaan yksilöllinen, erottuva puku, ja on asiakkaan etu, etten suunnittelijana tarjoa esimerkiksi samaa kangasta tai väriä toiselle asiakkaalleni.”

Muotitaiteilija ei paljasta puvun tilaajia medialle tai yleisölle, vaan työ tehdään henkilön persoona huomioiden, yksityisesti ja asiakasta kunnioittaen. Tulos on nähtävissä ensimmäisen kerran juhlailtana suorassa lähetyksessä.

”Uniikkipuvun suunnittelu on kuin muotokuvan maalaaminen. On pohdittava, millä tavalla näen pukuasiakkaani ja millä tavalla hän haluaa tulla nähdyksi.”

Vaikka miesten juhlapukeutumisen etiketti on yksitoikkoisen konservatiivinen, eivät uniikkipukuja tilaa vain naiset. Muurimäelle itselleen, ja varmasti myös yleisölle, uran tähän mennessä mieleenpainuvin Linnan juhliin suunnittelema puku on Atte Kilpisen pinkki frakki. Se avasi keskustelun miesten pukukoodista ja osaltaan sysäsi suomalaista pukukulttuuria värikkäämpään suuntaan.

”Kohun hakeminen ei ole kuitenkaan tarkoituksellista Linnan juhlissa. Atte Kilpisen kohdalla tarkoitus oli olla tilaisuuden luonnetta kunnioittava ja arvostava omalla, persoonallisella tavalla.”

”Parasta, mitä suunnittelijana voi saavuttaa, on se, että työni synnyttää jonkinlaista keskustelua. Vielä hienompaa, jos työni vaikuttaa jonkun nuoren ihmisen identiteettiin tai sytyttää innostuksen jollekin nuorelle suunnittelijan alulle.”

”Ajattelen, että vaatteen suunnittelu on tarinan kertomista.”

Teemu Muurimäen mielestä jokainen vaate ja pukusuunnittelu kertoo tarinaa – vaatebrändistä, teatteriesityksestä tai puvun kantajasta. Suunnittelu on muotoilua kankaasta, käsityötä ja tarinankerrontaa, muotokuvan piirtämistä ja fiiliksen luomista. Luovuuden inspiraatio löytyy usein kankaasta, ja kankaan valinnan jälkeen matka kohti valmista pukua voi alkaa.

Muurimäen luomisprosessi ei ole koskaan suoraviivainen. Myös suunnittelutyön lähtökohdat määrittelevät prosessin sisällön. Kun uniikkipuvun tilaajana on yksityinen henkilö, kyse on hänen tyyliinsä perehtymisestä. Teatteri- ja musiikkiesityksiin suunnitelluissa puvuissa lähtökohtana ovat esityksen ydinsanoman ja kokonaisuuden ymmärtäminen, esityksen konteksti sekä pukujen käyttötarkoitus ja toiminnallisuus. Kaupallisuus ja mallistollisuus tuovat oman näkökulmansa vaatesuunnitteluun.

”Suunnittelijan tärkein ominaisuus on ideointikyky. Luovuus on kuitenkin parhaimmillaan silloin, kun uskaltaa heittäytyä ajattelemaan annettujen raamien ulkopuolelle.”

Muurimäen mielestä onnistuneessa suunnittelutyössä on jotain ennennäkemätöntä, mutta se tuntuu helpolta ja pakottomalta. Puvun suunnittelu on matka, jossa saa herkutella inspiroivilla kankailla, leikitellä ideoilla, keskittyä ratkomaan teknisiä haasteita ja muotoilla sovituksissa kangasta asiakkaan päälle – kunnes tarina on valmis.