Kaatopaikalle vai museoon? Akseli Gallen-Kallelan alkuperäisen kupolifreskon kohtalo
Työ alkoi syksyllä 1901, jolloin maalattiin kupolin freskokoristelu. Gallen matkusti sitä varten Poriin syyskuun lopulla “väreineen muurilusikoineen”. Telineet rakennettiin ja maalaustyö alkoi… Työ aloitettiin kultaisista säteistä, jotka laen marmorikiekoista hajautuvat holvipinnoille. Niiden valmistuttua purettiin ylimmät jalkatelineet ja taiteilija saattoi mukavammassa asennossa ruveta maalaamaan marmorikehysten reunustamia vinoneljäkkään muotoisia holvivaippoja ja näiden isohkojen pintojen väliin työntyviä pienempiä kolmionmuotoisia kattopintoja… Kun kappelin koko kattopinta oli saanut maalaustaiteellisen käsittelynsä, päättyi työ kappelissa siltä syksyltä.
Okkonen, Onni: A. Gallen-Kallela, Elämä ja taide. Porvoo 1949.
Akseli Gallen-Kallelan syksyllä 1901 toteuttama keskihallin alkuperäinen kupolifresko kuului Porin Käppärän hautausmaalla sijaitsevaan Juséliuksen mausoleumiin. Liikemies Fritz Arthur Jusélius rakennutti hautamuistomerkin 11-vuotiaana kuolleen tyttärensä Sigrid Maria Juséliuksen muistolle vuosina 1898–1903.
Kupolifresko ehti olla noin 30 vuotta paikoillaan, ennen kuin sen kappaleet jouduttiin poistamaan huonokuntoisina vuonna 1931 mausoleumin kunnostustöiden yhteydessä. Mausoleumiin käytetyt paikalliset rakennusmateriaalit aiheuttivat yllättäviä haasteita ja vuotava katto piti sisätilat jatkuvasti kosteina. Näiden vaikutuksesta holvin koristemaalauksiin ilmestyi tummia pilkkuja ja kuoriin kämmenen kokoisia laikkuja. Rappaus alkoi irrota samalla kun maalipinta hilseili pois. Lisäksi joulukuussa vuonna 1931 syttyi tulipalo kunnostustöiden yhteydessä. Vaikka kupolifreskojen entisöinti tämän jälkeen vaikutti onnistuneelta, tulipalon vaurioittama pohjarakenne ei kuitenkaan kestänyt. Kupolifreskot oli irrotettava muuripinnasta lopullisesti.
Irrottamisen jälkeen kupolifreskoa säilytettiin aluksi Yrjönkadun ja Valtakadun kulmatontilla sijainneessa Juséliuksen kauppa- ja asuintalossa, joka purettiin vuonna 1960. Todennäköisesti kupolifreskon kappaleet siirtyivät samalle tontille rakennettuun uuteen rakennukseen, joka valmistui heti 1960-luvun alussa. Sigrid Juséliuksen säätiön isännöitsijän muuttaessa Helsinkiin vuonna 1976 ”kipsit” ilmaantuivat rakennuksen varastotiloista esiin. Ennen muuttoa niille piti saada kiireesti uusi sijoituspaikka: vaihtoehtoina olivat kaatopaikka tai Satakunnan Museo.
Kipsit päätyivät Satakunnan Museon varastoon säilytettäväksi, eikä silloin vielä täysin ymmärretty, mitä ne oikeastaan olivat. Vasta 1980-luvun lopulla kipsejä tarkasteltaessa kävi ilmi kupolifreskon suhteellisen hyvä kunto ja todellinen kulttuurihistoriallinen arvo. Tällöin osa kupolifreskon kappaleista asetettiin ensimmäisen kerran esille Juséliuksen mausoleumin freskot -näyttelyyn, jossa ne olivat esillä noin kuukauden vuodenvaihteessa 1989–1990.
Kupolifreskon osia Juséliuksen mausoleumin freskot -näyttelyssä vuodenvaihteessa 1989–1990. Kuva: Pentti Pere.
Vain muutama yksittäinen kupolifreskon kappale on ollut aikoinaan näyttelylainassa sekä esillä Satakunnan Museon omissa näyttelyissä. Muuten kupolifreskon kappaleita on säilytetty luetteloimattomina museon varastossa puisissa kehikkolaatikoissa.
Vuoden 2026 alussa kupolifreskon osat päätettiin luetteloida ja dokumentoida Porin taidemuseon Contra Conservatio -näyttelylainan yhteydessä. Luettelointityö tehtiin taidemuseon varastotilassa, josta löytyi tarpeeksi avointa ja tyhjää tilaa kupolipalojen käsittelyyn. Kupolifreskokokonaisuus sisältää kaikkiaan 259 freskon kappaletta, joista koostuu kahdeksan puusakaran osaa (leppä, pihlaja, haapa, tammi, koivu, raita, kuusi, mänty), kahdeksan maanpeittokasvin osaa (riidenlieko, vaivaiskoivu, vanamo, kallioimarre, karhunsammal, kangasmaitikka, keltalieko, tuntematon kasvi) sekä aurinkoa kuvaava keskiympyrä. Yhden kasatun kupolifreskon osan pituus on yli 3–5 metriä ja leveys yli 2–3 metriä.
Yksityiskohta vanamoaiheisesta kupolifreskon kappaleesta, jonka herkät värit ovat säilyneet suhteellisen hyvin. Kuva: Hanna Jaakola.
Kosteus on aiheuttanut tummentumaa kallioimarreaiheiseen kupolifreskon kappaleeseen. Kuva: Hanna Jaakola.
Kupolifreskon keskiympyrä, jonka kappale on yksi pahiten vaurioituneista. Kuva: Hanna Jaakola.
Luettelointityö sisälsi freskokappaleiden kokoamisen, osien numeroimisen, mittaamisen ja valokuvaamisen sekä tietojen kirjaamisen MuseumPlus -kokoelmahallintajärjestelmään ja työn dokumentoimisen. Lisäksi freskokappaleet, jotka eivät menneet näyttelylainaan, pakattiin uusiin ja puhtaisiin pakkausmateriaaleihin. Luettelointityöhön osallistuivat konservaattori Pauliina Koivunen, kokoelma-amanuenssi Hanna Jaakola, projektisuunnittelija Jelena Postari ja museologian harjoittelija Christian Albertsson.
Kokoelma-amanuenssi Hanna Jaakola ja konservaattori Pauliina Koivunen numeroimassa pihlaja- ja haapa-aiheisia kappaleita. Kuva: Christian Albertsson.
Museoharjoittelija Christian Albertsson luetteloi kupolifreskon kappaleita sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään. Kuva: Hanna Jaakola.
Kupolifreskojen kanssa työskentely vaati myös tutkimusta. Inventoinnin yhteydessä vanhat pakkausmateriaalit vaihdettiin uusiin. Kuva: Jelena Postari.
Maalasin viime syksynä keskihallin kupolin… Teki mieleni nakutella alas kaikki, saa nyt nähdä, miten se nyt kypsyy kevätkuivumisen ansiosta. Kovaa työtä sekä ajatuksille että ruumiille, kun siellä ylhäällä oli varsin hämärää ja kalkki tippui silmiin, ja lisäksi oli tasapainotaiteiltava kuin klovni.
Ote Akseli Gallen-Kallelan kirjeestä vuodelta 1901. Okkonen, Onni: A. Gallen-Kallela, Elämä ja taide. Porvoo 1949.
Kupolifreskon osat ovat nyt myös kaikkien nähtävillä Satakunnan Museon Finnassa: https://satakunnanmuseo.finna.fi/
Lisätietoa Juséliuksen mausoleumista voi katsoa Tuomas Keskimäen YouTube-videolta: https://youtu.be/xbpp3Wtbb5Q?si=WGLje7B7-SrEUkFx