Keväällä 2022 museonäyttelyt kertovat selviytymisestä

Satakunnan Museon monivuotinen tutkimustyö huipentuu 8.4.2022, kun toisen maailmansodan tapahtumia Porissa ja Satakunnassa esittelevät näyttelyt avautuvat Satakunnan Museossa ja Rosenlew-museossa. Nyt avajaisten kynnyksellä maailma on muuttunut. Euroopassa soditaan jälleen ja Suomenkin turvallisuus huolestuttaa vakavasti. Näyttelyistämme on tullut turhankin ajankohtaisia, mutta miten niistä voisi olla epävarmassa tilanteessa apua ja hyötyä? 

Talvisodan pommitusten tuhoja Porin 5. osassa Varvinkadulla helmikuussa 1940.
Kuva Kurt K. Karlsson, SatM.

Satakunnan Museossa avautuvan Sota Porissa -näyttelyn teemat ovat vaikeita ilman Ukrainan sodan vaikutustakin. Porin lentokentän sodanaikaisella historialla on arkeologi Teemu Väisäsen tutkimusten myötä näyttelyssä suuri rooli. Lentokenttää hallinnoivat tuolloin Saksan ilmavoimat, jotka räjäyttivät kentän lähtiessään Porista sodan lopussa. Vaikeat ja vaietutkin muistot natsihallintoa edustaneista saksalaisista ja sota-ajan tapahtumista elävät edelleen sota-ajan porilaisten lasten muistoissa, vaikka dokumentoitua tietoa niistä on ollut tähän asti vain vähän. 

Museon työ aiheen parissa on koettu tärkeäksi. Näyttelyllä halutaan tuoda yleisön ulottuville paitsi Väisäsen tutkimusten tuloksia, myös samaistuttavia näkökulmia kotirintamaan. Sota Porissa -näyttelyn kertojina toimivat kaksi todellisiin henkilöihin pohjautuvaa hahmoa, teini-ikäinen Irja Ahesmaa ja väestönsuojelupäällikkö Kurt Karlsson, jotka sodan silminnäkijöinä kokevat sota-ajan vaikutukset omasta näkökulmastaan. Rosenlew-museon Sodassa ja työssä -näyttelyssä ääneen pääsee sota-aikana tehdastyötä tekevä nainen, ja näyttelyssä avataan sota-ajan teollista toimintaa koko Satakunnassa. 

Tehdessämme näyttelyitä koronapandemian aikana löysimme sota-ajan porilaisesta arjesta monenlaisia yhtymäkohtia pandemian rajoituksiin ja epävarmuuteen – tanssiminen on Suomessa kielletty ennenkin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopussa näyttelyiden teemat siirtyivät äkkiä täysin uudella, järkyttävällä tavalla päivittäisiin uutiskuviin ja ajatuksiin. Sota on nykypäivän todellisuutta ja pelkäämme sitä myös täällä Suomessa. 

Sadonkorjuutalkoot perunapellolla Söörmarkussa syyskuussa 1942.
Kuva Kurt K. Karlsson, SatM.

Luultavasti kaikki eivät nyt halua nähdä sodasta kertovia näyttelyitä. Osalle museokäynti voi olla myös hyvä tapa unohtaa arjen huolet. Näyttelymme ovat nyt vaikeampia kuin kenties koskaan, mikä on meillekin täällä museolla iso haaste. Yritämme palata peruskysymyksiin, siihen miksi museot ovat olemassa: välitämme tietoa menneisyyden tapahtumista, jotta meidän kaikkien olisi helpompi ymmärtää maailmaa ympärillämme. Emme ehkä voi auttaa ymmärtämään Vladimir Putinia, mutta näyttelyillä on ainakin yksi viesti, joka puhuttelee tässä hetkessä – sodastakin on mahdollista selviytyä. Kotirintamalla puhallettiin yhteen hiileen, keksittiin pulan keskellä uskomattomia säästökeinoja ja autettiin toisia. Sota-ajasta voidaan kertoa näyttelyissä, koska järkyttävistä menetyksistä huolimatta niin moni kuitenkin selviytyi ja kertoi tarinansa jälkipolville.  

Toivomme, että uudet näyttelyt voivat auttaa mahdollisimman monia käsittelemään näitä epävarmoja aikoja. Emme tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta ennenkin on selviydytty.

Johanna Jakomaa
museonjohtaja
Satakunnan Museo

Ukrainan lippu liehui Porin torilla sodanvastaisessa mielenilmauksessa 26.2.2022.
Kuva Johanna Jakomaa.