3D-matka 1840-luvun Poriin – pienoismallivideo tuo klassikon uudelle vuosikymmenelle

Kaupunkipienoismalli saapuu 2020-luvulle

Vuoden 2025 alkupuoliskolla Satakunnan Museossa työskenteli Erasmus-harjoittelijana Tšekistä kotoisin oleva Tomas Linhart, joka tunnetaan innokkaana Porin ystävänä. Tomasin erityisosaamista ovat erilaiset 3D-mallinnukset, ja harjoittelunsa aikana hän toteutti lukuisia digitaalisia kuvauksia museon kokoelmaesineistä. Osa näistä on ihmeteltävissä museon Sketchfab-sivulla.

Harjoittelun suurimmaksi haasteeksi Tomas valitsi museon ikonisen kaupunkipienoismallin, jonka on valmistanut museon emerituskonservaattori Pauli Koskimies. Digitoimiseen tarvittiin muun muassa näyttelymestari Marko Timosen ideoimaa ”kuvauskurkea”, jonka avulla pienoismallia oli mahdollista kuvata sen yläpuolelta turvallisesti.

Lopputuloksena syntyi vaikuttava 3D-video, joka kutsuu katsojan astumaan sisään Pauli Koskimiehen taidonnäytteeseen – aikamatkalle 1840-luvun Porin kaduille ja kortteleihin. Originaali pienoismalli on tietysti edelleen koettavissa Satakunnan Museon Elon merkkejä -näyttelyssä.

Konservaattori Pauli Koskimies muistelee kaupunkipienoismallin rakentamisen haasteita:

”1960–1970-lukujen vaihteessa kävin Satakunnan Museossa kysymässä, tarvittaisiinko museossa pienoismalleja porilaisista laivoista. Silloinen johtaja Unto Salo sanoi, ettei laivamalleja tarvita. Sen sijaan museossa oleva Porin kaupunkia ennen vuoden 1852 paloa esittävä pienoismalli kaipasi päivitystä. Malli perustui Svensbergin karttaan, jossa oli esitetty talojen julkisivut, ja kartta puolestaan perustui muistikuviin. Lisäksi puupalikoista tehdyt talot vaikuttivat lelumaisilta.

Päätettiin rakentaa malli kokonaan uudelleen mittakaavassa 1:250. Kaupungin taloista oli rakennuspiirustukset ainoastaan Engelin suunnittelemasta raatihuoneesta. Uuden mallin perustana olivat Svensbergin kartta sekä kaksi kapteeni Sillbergin maalausta: Raatihuoneen tori ja Porin palo joelta käsin nähtynä. Tärkeänä lisäaineistona olivat säilyneet ruotsinkieliset palovakuutusasiakirjat, joissa oli tarkasti kerrottu tontin rakennukset ja niiden mitat. Myös viereisten tonttien rakennuksista oli jonkinlaiset kuvaukset. Asiakirjoissa oli lueteltu rakennusten eri huoneet ja piharakennusten käyttötarkoitukset.

Insinööri Bäckström suomensi asiakirjat ja piirsi joka tontista kartan, johon hän sijoitti tontilla olleet rakennukset. Mallia suunniteltaessa ajateltiin myös tulevaa käyttöä, ja joka päärakennuksen alle porattiin reikä myöhempää valaistusta varten. Tällä tavalla voitaisiin esittää esimerkiksi eri ammattikuntien sijoittuminen kaupungin eri osiin.

Ennen mallin rakentamista kävin Turun historiallisessa museossa tapaamassa johtaja Gardbergiä, joka oli empireajan rakennusten asiantuntija. Lisäksi ennen varsinaista rakentamista tein kokeeksi kaksi rakennusta sovitussa mittakaavassa, jotka johtaja Salo hyväksyi. Kesti kuitenkin kaksi vuotta ennen kuin rakentaminen käynnistyi, sillä asiakirjojen tutkiminen ja käännöstyö oli vielä kesken. Sinä aikana tein museoon muita töitä.

Mallin alusta tehtiin kaupungin korjaamon toimittamalle teräsputkirungolle, jonka kokosin kaupungin hitsaajan kanssa. Rungon päälle asetettiin 9 mm lastulevy, ja maaston korkeuserot tein 1 mm ja 2 mm pahvista, jotka leikkasin korkeuskäyrien muotoisiksi. Maaston lopullisen muodon tein tasoitemassalla.

Talojen pihoilla olevat kasvimaat tein paksulla akryylimaalilla, puut on tehty vihreäksi maalatusta jäkälästä. Ennen rakennusten tekoa tein joka talosta itselleni hahmotelman, jossa oli pohjapiirros, huonejako, ovet ja ikkunat. Rakennusten seinät ovat selluloidia, joka on päällystetty 1 mm balsalla, johon on leikattu ikkuna-aukot. Ikkunanpuitteet ovat valkoiseksi maalattua ohutta kuparilankaa, vuorilaudat ovat paperista leikattuja. Katot on tehty balsasta, johon on kirurgiveitsellä leikattu pärettä jäljittelevä kuviointi.

Malliin tein alun perin myös joen pohjoispuolisen osan, jossa oli Oldenburgin tulitikkutehdas. Tilanpuutteen vuoksi se on varastoitu. Kun malli valmistui, siinä ei ollut yhtään ihmis- tai eläinhahmoa. Sen puutteen korjasin paljon myöhemmin Elon merkkejä -perusnäyttelyn rakentamisen aikana. Kaupungissa on nyt muutamia ihmisiä, eläimiä, hevosajoneuvoja ja torin myyntikojuja.

Museolautakunta kävi ajoittain tarkastelemassa työn etenemistä, jota esiteltiin asettamalla Bäckströmin piirtämälle kartalle siihen mennessä valmistuneet talot. Museolautakunnan puheenjohtaja oli pormestari Hahta, joka oli kai kuullut, kuinka kalliiksi vastaava projekti oli Lahdessa tullut. Niinpä hän jonkun tarkastuksen aikana oli kuulemma sanonut: ”Kui kauheesti tua Koskimiähe malli oikee tullee maksamaa?”

Kesäkuussa 2025, Pauli Koskimies

Kiitos Satakunnan Museon ystäväyhdistyksen jäsenelle Ari Lahtiselle avusta artikkelin kasaamisessa!